mun virtsarakko halkee
mä pois kaiken pyyhin
kun ajatus katkee
jälleen puskissa kyykin
ei tässä oo mitään järkee
pysähyn yhtäkkii keskelle katuu
joka paikkaan särkee
lapsena vetelin pitkin hiihtolatuu
oli vain minä, sukset ja lunta
nyt se tuntuu
kuin se ois unta
kun kaikki turtuu
ja pikseliks muuttuu
enkä osaa muuta kuin suuttuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti